Monet naiset kertovat katsoneensa paljon tv:n hömppäsarjoja äitiyslomansa aikana. Mulla on nyt elämäni ensimmäinen äitiysloma, mutta tv:n katselu ainakin näin ensimmäisinä viikkoina on vähentynyt dramaattisesti. Se on nyt melkein nollassa, vaikka himottaisi katsoa nimenomaan jotain kevyttä ja höttöistä.

Luin pari viikkoa vanhasta Annasta, kuinka ruokaohjelman vetäjä Merituuli X (en nyt muista sukunimeä) kertoo katsovansa työpäivän jälkeen roskaohjelmia, koska "haluaa olla hetken aikaan aivokuollut vihannes". Mulla on jotenkin samansukuinen tarve tuijottaa johonkin melkein tyhjyyteen edes hetki päivässä. Toinen tarpeeseen vastaava toiminto on lukea kaiken maailman merkityksettömiä lehtiä. Niiden lukeminen etenee mun päivärytmillä vain liian hitaasti. Siinäkään asiassa en osaa suorittaa tehokkaasti.

Äitiysloman hienoihin puoliin kuuluu ulkoilun ja liikunnan lisäämisen mahdollisuus. On kiva ottaa vaunut alle ja lähteä kaupunkia kohti kävelemään. Normaalielämän rytmissä käveleminen on jäänyt harvinaisuudeksi, nyt on melkein välttämättömyys päästä edes joka toinen päivä kodin ulkopuolelle raittiiseen ilmaan.

Kun vielä saisi tv:n katseluajan järjestettyä. Saankin, lähiaikoina. Siihen täytyy luottaa.