Joku oli tänä aamuna soittanut Oulun suuntanumerosta, en kuullut enkä siis vastannut. Heti tuli mieleen, että Oulun Kärppien mitalijuhlat siellä jatkuvat, ja seuraan pitäisi liittyä...

NO, ei tule tällä kertaa lähdettyä juhlimaan Ouluun asti, mutta hengessä olen mukana. Viimeinen peli torstai-iltana oli sellaista iloittelua, ah! Nyt odotellaan, tulisiko lätkän MM-kisoista kiinnostavat tänä vuonna, tuskin. Mieluummin kuitenkin katsoisin niitä kuin Euroviisuja, joilta on varmasti vaikea välttyä tänä keväänä. Minusta niissä juhlissa on jotain niin hemmetin vastenmielistä ja teennäistä. En saa siitä huumasta kiinni, en sitten yhtään.

Tallentava digiboxi on ollut suurempi lahja kuin kuvittelimme. Eilenkin tallentuivat puoli ysin uutiset sillä aikaa kun katsoimme nelosen uutta pelkkää lihaa -sarjaa. On kiva, kun saa hyvin pienellä vaivalla ohjelmia tallennukseen ja pois, ei tarvitse pelata nauhojen tai levyjen kanssa, riittää kun vain painelee kaukosäädintä. Olen tallentanut mm. ykkösen aamusarjoja (brittijuttuja), kolmosen hömppäsarjoja (kuten Emmerdale) ja elämäntapaohjelmia, kakkosen kettua ja Maria Mariaa, ykkösen iltapäivädekkareita ja kaikkea muuta kevyttä, jota on kiva katsoa esimerkiksi yöllä, kun unettomat tunnit iskevät. Leffakanaviltakin tallennan, mutta vähemmän, sillä pitkiä ohjelmia tulee katsottua vähemmän. Silitykseen sopivia tallennettavia ovat puolen tunnin tai kolmen vartin ohjelmat. Suomalaiset keskusteluohjelmat sopivat silitykselle parhaiten, koska silloin ei tarvitse olla nenä kiinni ruudussa, vaan voi tarkkailla silitystuloksiakin...

Parsa-aika on alkanut, ja tänään ostin kokeiltavaksi Alkon myyjän suositteleman parsaviinin: Alois Lageder: 2005 Pinot bianco, Haberlehof. Vielä tänä viikonloppuna sitä ei avata, mutta kommentit seuraavat kun parsat saadaan nautittua. Eilen syötiin jo ekat parsat, onnistuneesti parmesaanin ja voin kera.