Olen ylpeä itsestäni: käytännöllinen minä on ommellut eilen päiväpeiton vieras/työhuoneeseen. Kävin eilen Eurokankaasta ostamassa hienon kankaan ja lankaa, päätin ommella peiton saman tien valmiiksi, jotta projekti ei jäisi jälleen yhdeksi keskeneräisekseni, niin kuin yleensä. No, lopputulos ei kestä lähempää tarkastelua, mutta peitto ajaa asiansa ja näyttää kaukaa hienolta. Hyvä minä!

Eilen pohdittiin ohimennen kaverin kanssa vasemmiston huonoa menestystä nykyään. Molemmat päädyimme siihen, että saavat syyttää ihan vaan itseään: vanhat fraasit vailla luonnollista kehitystä, muutosta tai reaktioita olemassaolevan maailman muutoksiin. Ei vetoa enää kuin syntymävasemmistolaisiin nuo toveri-fraasit ja jatkuvat ei-änkyröinti. Tarvitaan positiivista tulevaisuusvisiointia, muutosten ymmärtämistä ja erityisesti nuorten ja naisten mukaan saamista. Minä haluaisin olla vasemmistolainen myös äänestäjänä, mutta vasemmalla on nyt vain huonoja vaihtoehtoja. Vaihdoin vihreisiin, vaikka olen periaatteiltani paljon lähempänä esim. Vasemmistoliiton monia näkemyksiä. Mutta kun ei nuo metallimiehet ja muut telakkaänkyrät puhuttele meikäläistä naisihmistä pätkän vertaa.

Järkyttävää on kuitenkin myös seurata uuden hallituksen ohjelmaa, jossa köyhät eivät tule saamaan näillä näkymin MITÄÄN. Kiitos vaan V..tusti köyhien puolesta, joihin en tällä haavaa itse kuulu. Naurettavaa on esittää johonkin kolmannen lapsen lapsen lapsilisään kympin korotusta jonain tulevana vuonna. Sitten jos saa toimeentulotukea, menettää sen saman kympin toimeentulotuestaan. Ja byrokratia sen kun kasvaa.

Vihreiden ajama kansalaispalkka EI ole huono idea, sehän vähentäisi paperisodan tarvetta ja saattaisi joitakin ihan perusasioita kuntoon. Miksei puolueilla on rohkeutta katsoa asioita niin kuin ne ovat?

Minäkin siirtyisin mielelläni kansalaispalkalle vaikkapa ensi vuoden alusta.