Olipa fantastista tulla kotiin työkeikalta. Kaksi päivää vapaata takana, nyt unetonna valvon ja odotan huomista työpäivää perustyöpaikallani. Jännittää mennä taas sinne...

Viikonloppu kulunut kaksissa kekkereissä, joissa ystävät ja joidenkin sukulaisetkin kokoontuivat. Pani pohtimaan sosiaalisuuden luonnetta ja merkitystä. Kun useimmiten juhlissa on minusta aika tylsää, loppujen lopuksi. Aluksi toisilleen vieraat ihmiset jähmettyvät paikoilleen ja yrittävät tahmeasti viritellä keskustelua. Jos tarjolla on alkoholia, kielenkannat toki irtoilevat illan mittaan. Mutta sittenkin, minä ainakin viihdyn aika harvassa seurassa oikein kunnolla. Enemmän tällaiset sosiaaliset tilanteet tuntuvat eräänlaiselta riitiltä, suorittamiseltakin.

On aika huojentavaa näin vanhemmiten huomata olevansa aika ihmissuhderonkeli ja hyväksyvänsä tilanteen. Monissa tilanteissa on tultava toimeen ja sosieteerattava erilaisten ihmisten kanssa, mutta todellinen, virkistävä vapaa-aika kannattaa kyllä viettää vain hyvässä, jos ei parhaassa mahdollisessa, seurassa.