Aurinko on näyttäytynyt jo useasti. Meillä ei siis ole hätää, kevät tulee, vääjäämättä. Joskus.
Upeaa tätä vuotta toivon kaikille! Nautimme vuoden vaihtumisesta rakkaani kanssa Vaasan tarjoamissa puitteissa, pitkä työkomennukseni vain jatkuu...
Koska jouluna innostuimme kylpyläelämästä Saksassa, päätimme kerrata tunnelmia uuden vuoden aattona Vaasan Tropiclandiassa, sekavin seurauksin: aikuisille ihmisille paikkaa en voi suositella. Hirveä meteli ( = huono akustinen suunnittelu), ahdasta, ei kunnollista uintitilaa, epäviihtyisät tilat, paskat baaripalvelut. Aikuiseen makuun kaipasimme kuohuviiniä, lepotiloja hiljaisuudessa, kauneutta ja väljyyttä. Tropiclandian kuppilassa viihtyy huonommin kuin minkä tahansa Teboilin baarissa. Alentava paikka.

Illallisen söimme kuulussa Bacchus-ravintolassa aivan rannan tuntumassa. Alkupalat lupasivat todellista gourmet-kokonaisuutta, mutta pääruoka petti, samoin jälkkäri. Ja juomatuntemus oli tarjoilijaltamme hukassa. Mutta vielä on kehuttava alkua: suppilovahverokeitto ei tuon paremmaksi tule, kyytipojaksi ankanmaksaleipä. AAAAAH!

Alkaa olla ikävä kotiin ja pääkaupunkiseudulle. Täällä Vaasassa kun ei ole luntakaan, eli ei sinänsä mitään, mitä etelässä voisi kadehtia. Tuulee vaan, ja palvelut vajavaisia.

Kotiruokakin maistuu taas, kun pääsen oikeaan keittiöön. Keikkareissullani keittiössä ei ole uunia saati paistinpannua. Ruokailut rajoittuvat nakkien ja pastan keittoon. Mikä ei kyllä haittaa ollenkaan. Välillä vähän niukemmin elellään, sitten taas nautiskellaan.

Mutta: koti-ikävä. Byääääh!