Tässä iässä miettii kuumeisesti valintojaan: ovatko ne olleet oikeita, mitä valintoja pitäisi tehdä nyt. Viime yönä valvoin pohtien työpaikkaani, ja vaikka kuinka yritin ajatella jotain muuta, työasiat vain jatkoivat ahdistamistaan. Meillä on töissä ihan rauhallista, työni on vaihtelevaa ja ajoittain jopa superhauskaa, mutta silti pitää jatkuvasti kelata, pitäisikö sittenkin tehdä jotain ihan muuta.

Kun olen jo tottunut säännöllisiin tuloihin, joilla on helppo maksaa asuntolaina, autokustannukset ja eläminen, tuntuisi aika työläältä vaihtaa huonommin palkattuihin töihin. Toisaalta vapaudenkaipuu on niin suuri, että hieman voisin kuvitella nipistäväni rahasta, jos saisin tilalle vapaamman ja itsenäisemmän duunin.

Kurkistus pankkitilille panee asioita järjestykseen. Ostin viime perjantaina mm. kaksi talvitakkia, ja pelkästään sillä kaupalla saa meikäläisen talouden tasapainon järkkymään. Arvata saattaa, onko mulla valtaisat säästöt plakkarissa.... niin. Taitaa olla aika alkaa säästää pahan päivän varalle. Jospa uskaltaisin heittäytyä uusiin haasteisiin siinä vaiheessa, kun huomaan eläväni vähemmällä ja säästäneenikin jotain.

Parempia päiviä odotellessa yritän nauttia halvoista huveista, kuten kirjoista, jotka maistuvat taas.