Venetsian loma oli fantastinen: ei turhaa kulttuurisoopaa, vain historiaa rakennuksien muodossa, hyvää ruokaa ja vaporettolla ajelua. Aurinko hyväili, lähisaaret tekivät suuren vaikutuksen. Suosituksia ravintoloista annan tuonnempana.

Kotimaan kamaralla on kylmää ja märkää. Koska päätä pitää lyödä seinään, menin taas lauantaina teatteriin. Tällä kertaa Ryhmikseen katsomaan uutuutta Hyvin päättyy kaikki vai mikä se nyt oli. Saman päivän lehdessä arvostelija kehui alkupuolta ja haukkui loppua. Me kärsittiin täysillä ihan alusta asti, ja helpotus oli suuri, kun päästiin väliajalla kävelelemään kaupan kautta kotiin, ihanien lauantai-illan tv-ohjelmien pariin.

Telkkarista tulee miljoona kertaa laadukkaampaa draamaan kuin suomalaisissa teattereissa, sori vaan. Eli suosittelen itselleni ja muille sohvaperunointia hyvällä mielellä. Kun näyttäisi siltä, että hyvistä käsikirjoittajista on pula kaikkialla, niin erityisesti teatterissa kynnys näyttää olevan olematon. Huh, huh. Telkkarista näkee kuitenkin laadukasta kansainvälistä ohjelmistoa.