Töissä on hirvee turbulenssi, huono ilmapiiri, kun pomot kyräilee, kuka saa haussa olevat paikat. Osaamisella ei juuri nyt ole kysyntää, pelillä kyllä.

Tällaisina aikoina haaveilen muista hommista. Olisi kiva soitella kanttorina pienen seurakunnan kirkossa urkuja ja laulattaa mummoja. ( Ongelma: en ole kanttori, en osaa soittaa urkuja) Tai olla eläkkeellä ja puuhastella maalla puutalossa. (Ongelma: olen alle 40 v, en pääse edes sairaseläkkeelle, koska olen terve.) Tai olla apurahataiteilija (Ongelma: apuraha ei riittäisi mun elannoksi, enkä jaksaisi hankkia lisärahoitusta tekemällä jotain, enkä saisi 5-vuotista apurahaa, vaikka kuinka haluaisin.) Tai olla omaishoitaja vanhalle rakkaalleni (Ongelma: hän on terve, tekee työtä, ei tarvitse sellaista hoivaa. Hoiva, jota hänelle annan, ei ole yhteiskunnan silmissä omaishoitoa, vaan... hellyyttä.)

Olen siis onneton väliinputoaja, joka joutuu valittamaan sen sijasta että eläisi kunnon ihmisen elämää.