Kulttuurin malja alkaa meiksillä täyttyä. Tänään katsoin/kuuntelin uuden suomalaisen oopperan, Käärmeen hetken harjoituksen Kansallisoopperassa. Aika katsomon penkeillä tuntui pitkältä, piinalliselta ja kiduttavalta.

Edessä on suuri muutos, jos yhä useammin seuratessani jotain uutta hienoa kulttuuripläjäystä voin huonosti ja kärsin. On syytä harkita koko alan jättämistä. Tämä on kauheaa. Saan fyysisiä oireita näistä tekotaiteellisista kulttuuririennoista. Ennen sentään koin kiinnostavia elämyksiä silloin tällöin, nykyään en juuri koskaan.

Nyt olisi syytä saada tärppi edes yhdestä sellaisesta esityksestä, jota voisin seurata jotenkin mielikseni. Tänään olen ollut vain sairas, raivoissani, huonovointinen oopperakokemukseni jälkeen.