Kolme arkivapaata peräkkäin tekee hyvää. Olen piristynyt, urheillut, siivonnutkin. Eikä eilen tarvinnut harrastaa - ihme kyllä - minkään valtakunnan kulttuuria. Kävimme pitsalla ja katsoimme hetken telkkaria. Yritin myös tehdä creme bruleeta, mutta uunin grillivastus oli rikki, ja jälkiruoasta tuli vähemmän rapsakkaa. Liekitin on tainnut jäädä maalle, onneksi menen viikonloppuna sen sieltä hakemaan.

Kaverini sai eilen lapsen, minusta tulee kummitäti. Kiva kummeilla, vaik tää on kyl jo neljäs. Kävin katsomassa kaunista, potraa poikaa Naistenklinikalla. Sillä oli järkyttävän kova ääni, ja se halusi imeä tissiä koko ajan. Sillä oli aikuisen katse, kummallista. Ja ihanaa. Vanhemmat olivat jo aikuisia, lapsi on hyvin toivottu. Ajattelin huomenna ostaa jonkun potkupuvun tai vastaavaa, illan suussa pitäis tsekata poikanen uudestaan.

Hävisin taas aamun sulkismatsin, mutta ihmeekseni huomaan jaksavani pelata koko tunnin. Aikaisemmin se tuotti mulle vaikeuksia. Onko kunto ehkä sittenkin hieman noussut?

Vapaapäivän iloja on lötköttely sohvalla, kenties myös tv:n jonkun päiväsarjan katselu. Murhasta tuli totta tulee parin tunnin kuluttua, ehkä keskityn siihen ennen kuin alan laittaa äyriäiswokkia rakkaalleni, joka on vielä töissä.

Ihana pikkuinen autoni kävi pesulla Eläintarhan Nesteellä. Soitin myös korjaamoon, jossa aikovat nyhtää ensi viikolla pari sataa euroa pelkästä työstä, kun vaihtavat hammashihnan siihen. Mikään ei ole rikki, mutta sadan tonnin paikkeilla se pitää kuulemma vaihtaa. Jos löydän halvemman paikan, peruutan ensi maanantaiksi varaamani ajan Lauttasaaren korjaamolla.

Tämän illan kulttuuripläjäyksemme on Tosca-ooppera. Karita Mattila ja Juha Uusitalon pannevat parastaan, venäläinen tenori heidän vanavedessään. Saas nähdä, olen hieman skeptinen. Kuinkahan monta kertaa olen nähnyt Toscan... Ja lisäksi kuunnellut ainakin yhden älppärin lähes puhki. Jos veikkaisin, että nähnyt olen sen 30-40 kertaa. Voisi olla aika lähellä. Vuosien varrella olen nähnyt aika monta eri tätiä Toscan roolissa, ensimmäisiä 80-luvulla oli amerikkalainen, Maria Callasin oppilaanakin ollut Pauletta de Vaughn. Kysymys oli Jussi Tapolan ohjauksesta vanhassa oopperassa Bulevardilla.