Päätimme harrastaa kotimaan matkailua, koska Helsinki ei vetoa ollenkaan. Kolmen päivän tehokas paketti sisälsi autoilua vanhempien mökille, isotädin sairaalavisiitin ja Heinolan kesäteatterin. Kiss me Kate ei juuri puhutellut, mutta ei se varmaankaan ole huonoimpia näkemiäni musikaaliesityksiä. Ken tykkää Vuokko Hovatan laulusta, sai sitä ainakin koko rahan edestä.
Heinolasta ajelimme illaksi Joensuuhun, jonka yöelämä teki vaikutuksen, olihan sunnuntai. Vanhassa Jokelassa istui Markku Pölösen tulevan elokuvan tekijäporukkaa, kuvaukset alkoivat tiistaina, sunnuntai-iltana ryhmä piti mekkalaa Jokelassa.
Joensuun torilta ostettu savusiika oli vanhaa, harmillista. Piipahdimme sukuloimassa Polvijärvellä, jossa siian sijasta syötiin tonnikalaa ja silliä. Pohjois-Karjalan kiertue jatkui Kolille, jossa juoksimme ylös näköalapaikalle ottamaan valokuvia, sitten vauhdilla alas satamaan, josta autolautta Pielinen kuljetti meidän kaunista reittiä Lieksaan. Ehdimme sopivasti Vaskiviikon konserttiin, jossa ranskalainen Epsilon-kvartetti esitti viihdyttävää torvimusiikkia. Konsertti oli niin valloittava, että piti ostaa ryhmän cd. Se osoittautui hyvin erilaiseksi kuin konsertin ohjelma, mutta eipä tuo mittää.
Yövyimme paikallisessa Puustelli-hotellissa, joka ei kyllä ansaitse hotelli-nimitystä. Melko rupuinen mutta kallis. Tiistaina ajelimme tärkeiden paikkakuntien, Tohmajärven (Seppo Räty) ja Kiteen (Nightwish) (joissa otimme valokuvat) kautta Savonlinnaan. Muikkuateriat poskeen ja Nabucco-oopperaan. Tylsä esitys, mutta laulajat aika hyviä. Yöllä takaisin mökille.
Nyt ei tarvitse enää suorittaa, vaan viimeinen viikko lomaa nautiskellaan järvimaisemissa, pienin askarein.