Nukuttuamme yön kaupungissa ensimmäinen aktiviteettimme kohdistui, kuinka ollakaan, autoihin. Kävimme Herttoniemessä Autotalossa tutustumassa kovasti mainostettuun Chrysler Sebringiin, tarjouskin pyydettiin. YR-autossa potkiskelimme niin ikään Sebringin renkaita, mutta lopputulos näyttää olevan entisenlainen: jos tahtoo 300M:n ei voi tyytyä Sebringiin.

Olimme haaveilleet kävelystä kesäisessä Helsingissä: maleksimista Espalla, ihmisten katselua. Ja paskat. Kävimme siellä kyllä, mutta olo oli aivan irrallinen. Kävimme Kluuvikadun Fazerilla maan parhaan jäätelön äärelläkin, mutta lopputulema oli silti: kyllä maalla on mukavaa.

Käsittämätöntä, että lomarauha on saanut tällaisen otteen jopa minusta. Lähdemme tunnin kuluttua takaisin Itä-Suomeen, tosin tällä kertaa emme kahden. Saamme autoon mukaan rakkaani kaksi perheenjäsentä, tyttären ja tyttärentyttären. Ja huomenna tulee tuttavapariskunta kylään, perjantaina me puolestamme teemme kesävierailun varsinaiseen sudenluolaan, erään tahtonaisen kesäresidenssiin. Huh huh, etukäteen jo pelottaa.

Huomisille vieraille tarjoamme grillattuja uusia perunoita, jotka ensin kevytkeitetään, sitten valellaan öljyllä ja suolalla, sitten laitetaan vartaaseen ja grillataan. Grilliin menee myös lampaan ja porsaan sisäfilepaloja vartaassa. Lihat marinoidaan jugurtti-curry-kastikkeessa vähintään neljän tunnin ajan ennen grillausta. Raikkaana lisäkkeenä tarjoamme kolmen melonin salaattia: hunaja, cantaloupe ja vesimelonia paloina, kavereiksi tuoretta basilikaa ja rucolaa. Ei kastiketta tms.

Ja jälkiruoaksi mansikkaisia herkkuja, sillä mansikka-aika on lyhyt. Pitää ottaa kaikki siitä irti.

Kun ehdin, kerron myös kesän parhaat coctailit, joita olen hartaasti harjoitellut. Löysin Herttoniemen Alkosta myös Angostuura-tippoja, joita tarvitaan perinteisiin drinkkeihin.