Hengästyttää, kun vain ajatteleekin...

Minulla on loma-asunto läntisellä Uudellamaalla. Se on ollut ihana turvapaikka maailman murjoessa. Vuosien ajan olen viettänyt siellä juhlapyhiä ja lomiani. Välillä siellä, sinisessä talossa, on juhlittu isollakin porukalla.

Vanhempieni mökki on lähellä Helsinkiä, vain 70 kilometrin päässä. Siellä käyn mielelläni muutamia kertoja vuodessa, mutta mieluiten lyhyin visiitein.

Rakkaallani on hulppea huvila Etelä-Karjalassa. Siellä on kaikki tarpeelliset fasiliteetit ja tilaa temmeltää.

Mutta mutta. Näistä kaikista tulee ihan stressi. Miten kerkiän pitää huolta kaikesta tästä, vierailla, asua, puunata. Toisinaan on myös kiva olla menemättä maalle...

Tämä kesä osoittanee, kuin käy. Kuluneen viikonlopun vietin idässä, ensi viikonlopun lännessä. Vanhempia tavattiin pari viikkoa sitten. Näin se vapaa-aika kuluu. Huh hellettä!