Miksi Hesarin kulttuurisivut ovat nykyisin niin puisevat? Niistä on tullut äijäsivusto ihan eri kohderyhmälle kuin minä. Missä ovat human interest -aiheet?

Kulutan Hesarin lukuun perinteisesti paljon aikaa. Nyt ehdin aamuisin paremmin töihin, kun kulttuurisivut tarvitsee vain selata. Hullua.

Tilasin Presson noin kuukausi sitten, halvan tarjouksen vuoksi. Innostuin lehdestä viime keväänä, kun huomasin, että siellä on paljon ammattitaitoisesti tehtyjä kulttuurijuttuja. Pettymyksekseni nykyinen Presso muistuttaa enemmän Kauppalehteä, ei ollenkaan niin lukuisa paketti. Nyt Pressonkin lukee hetkessä.

Rakkaalleni tulee Mainonta ja Markkinointi -lehti, jonka ahmin joka kerta alusta loppuun. Käsittämätöntä, että minusta, kulttuuritantasta, juuri M&M on parasta, kiinnostavinta luettavaa kulttuurin saralla. Muiden lehtien pitäisi huolestua!

Suomen kuvalehti on myös äijälehti, tylsä, kuiva, vanhanaikainen. Yksi viidestä numerosta antaa jotain kivaa luettavaa. Viimeksi sellaista oli viime viikolla, John Irvingia yms.

Mikä uneliaisuus näitä meidän aviisejamme vaivaa, missä ovat sähäkät, tuoreet, rohkeat ja ihmisläheiset jutut? Nyt ne tarjoavat pönäkkää, latteaa, nuoria miehiä kosiskelevia teeskenneltyjä tekstejä. Yöks.

Helppoa ruokaa:

keitä tummaa spagettia

höyrytä parsakaalia, ei liian pehmeäksi

Siivilöi spagetti ja heitä se takaisin kattilaan, lisää puolitettuja kirsikkatomaatteja ja pari ruokalusikallista basilikapestoa, heitä pilkotut parsakaalit sekaan, sekoita, anna olla lämpimällä liedellä puoli minuuttia.

Nauti parmesanlastujen kera, juomaksi sopii, kumma kyllä, esim. Koffin Porter.