Kesästä nauttimisestakin voi tulla suorittamista. Viime kesänä haaveilin, että saisin joskus viettää koko kesän lomalla ja olla todella pitkiä aikoja maalla yms. Nyt se toteutuu, tosin eri tavalla kuin vuosi sitten kuvittelin.

Nyt vietän äitiyslomaa reilun kuukauden vanha lapsi sylissäni. Loma-sana ei ihan tarkkaan ottaen kuvaa tilannetta, mutta olenhan ainakin pois työelämästä ja aikatauluni muotoutuu jonkun muun kuin rahankeruun näkökulmasta. Upeaa on nauttia kesäkeleistä toukokuusta alkaen, nyt, kun työltä ehtii ja ylipäänsä huomaa kelin muutokset. Miinusta on vähentynyt tv-katseluaika, mutta toisaalta imettäessä on mahdollista (halutessaan) katsoa myös telkkaria (maalla ei ole tallentavaa diginboksia, joten ei voi valita haluaamaansa ohjelmaa).

Yhden alueen olen vallannut taas takaisin elämääni: olen lukenut (suorittanut?) kirjan pitkästä aikaa. Joo myönnän, että se on "vain" dekkari, kaiken lisäksi aika heppoinen tasoltaan. Sain viime viikon aikana nimittäin luettua Outi Pakkasen Ruohonleikkaaja-nimisen kirjan, joka sijoittuu Helsingin Töölöön. Mua on kiehtonut Pakkasen kirjojen Helsinki-kuvaus sekä Pakkasen alter egolta vaikuttavan graafikon Anna Laineen elämän kuvailu. Tässä kirjassa jälkimmäinen puuttui. Huonoa kirjoissa on köyhä kielenkäyttö, naiivit ihmiskuvaukset ja huolimattomat juonet. Näistä suurista puutteista huolimatta tykkään lukea Pakkasen dekkareita. Aika ristiriitaista vai? Tulee samanlainen olo kuin tv:n saippuasarjoista: huonoa mutta kivaa katsoa.

Viime lauantaina löysin maaseutuantikvariaatista Annika Idströmin romaanin (nimi unohtui jo) vuodelta 1994. En ole koskaan lukenut Idströmiä, ja takakannen tekstin perusteella kirja vaikutti kiinnostavalta. Okei, kansikin oli kiva, siinä oli madonna ja jeesus-lapsi, äiti vielä imetyspuuhissa. Mutta kirjan alku ei vaikuttanutkaan lupaavalta. Siinä kysymyksenasettelu alkoi tuntua niin tekotaiteelliselta, että oikein puistatti. Suomenruotsalainen Idström kuitenkin kirjoitaa näemmä erittäin huoliteltua ja rikasta suomea. Sitä oli ilo lukea. Kirja jäi toistaiseksi keskeneräisenä odottamaan maalle paluutani.

Kesäänhän ja varsinkaan lomaan ei tarvitsisi kuulua mitään listaa suoritettavista asioista. Omalla kohdallani on kuitenkin selvää, että onnistuakseen tämän kesän pitää sisältää ainakin näitä:

uudet perunat (suoritettu), rantasaunominen (suoritettu), paljon ulkoilua ja aurinkoa (kesken), useita luettuja kirjoja (kesken), muutama automatka johonkin kesäkohteeseen (tekemättä), jotakin ulkohommaa (tekemättä), kesäkasvien tms. poimiminen (nokkoset suoritettu), kesätorikahvit, vety, letut, lörtsyt yms. paikallisherkut kullakin torilla (osittain suoritettu, lörtsyt puuttuvat), vesillä olo (tekemättä), grillaaminen ja ulkotiloissa syöminen (suoritettu), baarin terassilla käyminen (suoritettu).

Edellä mainitut tekevät jo kesäni, mutta lisätoiveina, ei niin pakollisina: mattojen pesu ulkona, uinti, auringonotto, Suomenlinnassa, Pihlajasaaressa ja muissa saarissa käyminen, maleskelu kesäkaduilla ja -kahviloissa.